Likusterien kuulumisia

Joulukuun alkupuolella erotin ilmajuurrutuksen emokasvista omaan ruukkuunsa. Tässä hieman kuulumisia.

Ilmajuurrutettu latva näytti alkuun aivan hyvältä, kunnes alkoi heikentyä ja kuivua pois. Pitkään yritin saada sen palautumaan, mutta turhaan. 

Melko lohduton näky

Oli ehkä typerää ajatella että ensimmäinen ilmajuurrutus projekti onnistuisi ongelmitta, vaikka hyvähän se on ajatella positiivisesti tulevia toimenpiteitä kunhan muistaa varautua siihen että kaikki ei menekään niin kuin on suunnitellut. 

Emokasvi sen sijaan voi oikein hyvin. Se on pukannut uutta versoa sen verran että on jopa valinnanvaraa! Oon hieman jo langoitellut oksia ja latvaa oikeaan suuntaan mutta muuten kyllä antanut puun toipua rauhassa. 

Kuten kuvista näkee, langoitus on jo huomattavasti parempaa kuin syksyllä vaikka parannettavaa toki vieläkin on. Tämän kohdalla täytyy vähän miettiä etupuolta. Muutama mahdollisuus olisi puun tyveä ja liikettä ajatellen. Istutukseen nyt toki on aikaa mutta näitä asioita on hyvä pähkäillä etukäteen. 

Myöskin toinen fiikuksen (retusa) pistokkaista pääsi isompaan ruukkuun, pieni kaktusruukku oli vähän turhan pieni jos jotain kehitystä mielii tapahtuvan. 

Nyt saa taas olla ruukussaan ainakin vuoden verran, saa nähdä miten ruukkunsa täyttää.

Myöhäiset joulutoivotukset ja oikein mahtavaa alkavaa vuotta kaikille lukijoille, ja pidetään järki päässä rakettien kanssa 🙂

Mainokset

Likusterin erotus

IMG_0045

Päätin tänään vihdoin jakaa likusterin kahteen. Ensin luonnollisestikkin valmistelin yläosalle oman ruukkunsa, verkko pohjalle reiän peitoksi ja sopiva määrä kissanhiekkaa jotta puu tulee ruukussa oikealle korkeudelle.

IMG_0046
Kissanhiekkaa ruukun pohjalla

Puu oli kehitellyt juuria aivan kohtuu hyvin, mielestäni tarpeeksi. Jää nähtäväksi  miten toipuu emokasvista erottamisesta, toivon mukaan hyvin.

IMG_0047
Sammal pakkautunut aika tiiviiksi paakuksi

Tässä vaiheessa haluan jo kiittää niitä jotka pitivät peukkuja, ja ohjeistivat tämän projektin edetessä! Kiitos Puuhaalijat!

Puu piti tietenkin leikata juurrutuskohdan alapuolelta, leikkasin kuitenkin vähän alempaa etten vahingoittaisi juuria.

IMG_0049
Latva erotettuna emokasvistaan

Ruukku jo olikin valmisteltuna istutusta varten, joten ei muuta kuin puu paikkalleen ja lisää kissanhiekkaa! 

Ilmataskujen poistamista bambutikulla

Tähän mennessä olen ankkuroinut puut langalla paikalleen ruukkuihinsa, nyt ajattelin tehdä kuitenkin poikkeuksen. Yllättävän tukevasti puu pysyy paikallaan pelkästään ilmataskujen poistamisella. Sisäpuiden ei muutenkaan tarvitse olla köytettynä ruukkuun niin hyvin kuin ulkopuiden jotka altistuvat sään vaihteluille, tuulelle ja sateille.

Molemmat puut ruukuissaan

Latvasta poistin aika raskaalla kädellä lehtiä jottei haihduttaisi niin paljon, juuria ei kuitenkaan vielä liikaa ole joten kaikki mahdollinen vesi on hyödyksi kunhan ei kuitenkaan seiso vedessä. 

Kärsivällisyys palkitaan näissäkin hommissa, nimittäin ilmataskujen poistamisessa mulla meni ainakin tunti ja lehtien poistamisessa toinen tunti. Kuitenkin puu on nyt tukevasti paikallaan ja toipumisen pitäisi tapahtua paremmin kun on vähemmän lehtimassaa haihduttamassa. Kaikki muu sitten tapahtuikin suunnilleen vartin sisällä.

Laitetaas vielä molemmista kuva yksinään. Latvassa järkyttävä määrä oksia, pitää antaa toipua erotuksesta ja ruveta sen jälkeen siistimään rakennetta. 

Latva

Emokasvin rakenne onkin sitten huomattavasti selkeämpi. Vasen oksa tulee olemaan oksa #1, keskellä paksu oksa runko ja pieni oksa oikealla joko oksa #2 tai runko #2. 

Nyt näille pitäis kehitellä nimet jotta tietää mistä puhutaan, latva ja emokasvi ei pidemmän päälle toimi. Ideoita?

Kastelu

Mikä on oikea tapa kastella puita? No ainakin sillä on merkitystä ettei kastele liikaa tai liian vähän. Oon kokeillut nyt kahta eri kastelutapaa kahdella puulla ja täytyy sanoa että tällä on merkitystä vaikka voisi kuvitella toisin.

Kastelin aiemmin puitani pienellä nokkamukilla siten, että lopetin kun ylimääräinen vesi alkoi valua ruukun pohjasta pois. Näinhän ohjeistetaan lähes kaikkialla internetissä. Puut kyllä kasvoivat ja olivat terveitä mutta joskus täytyy kokeilla jotain erilaista jos mielii viisastua.

Likusteri menossa kasteluun

Niinkuin kuvasta arvata saattaa, kastelu tapahtuu pesuhuoneessa niin saa huoletta ”leikkiä” vedellä. Vien siis kirjaimellisesti puut suihkuun, mutta pidän paineen tietenkin alhaisena ettei oksat vahingoitu tai maa-aines lennä pitkin seiniä.

En tiedä onko veden lämmöllä sinänsä muuta väliä kuin se ettei ole liian kuumaa ja polta juuria. Itse oon kastellut aavistuksen viileällä, hieman alle kädenlämpöisellä. Tämä kastelutapa on siitä hyvä että puu tulee perusteellisesti kasteltua, myös lehvästö saa ikäänkuin sadesimulaation. Kastelen maa-aineksen niin että vesi täyttää ruukun ja annan valua tyhjäksi. Toistan tämän muutamaan kertaan.

Ruukku täynnä vettä

Kastelun jälkeen annan puun olla 15-30min, jonka kuluttua toistan kastelun. Kasteluiden jälkeen annan puun vielä olla n.30min pesuhuoneessa, jottei vettä tipu pitkin taloa.

Tämän kastelutavan myötä likusteri ja fiikus on kumpikin kasvanut pirteämmin ja maa-aines pysyy kauemmin kosteana.

Ajattelin kokeilla upotuskastelun sen jälkeen kun saan likusterin ilmajuurrutusprojektin päätökseen. ”Sama” puu kasteltuna kahdella eri tavalla voi olla selkein tapa saada seurattua kastelutapojen vaikutuksia.

Alkutalven mietteitä

Ulkopuut levolla ja sisäpuilla kehitysvaihe menossa. Lähinnä oleva operaatio on likusterin katkaisu, ilmajuurrutus on toiminut ja puu on kehittänyt juuret sammaleeseen. Annan kuitenkin vielä juurien kehittyä ennen katkaisua.

Mitä sen jälkeen? En tiedä. Talvi alkaa olla vasta aluillaan ja kevääseen on pitkä matka. Luultavasti aion tyytyä silloin tällöin vain istumaan alas katselemaan puitani ja suunnittelemaan tulevia vaiheita. Kiire mulla ei mihinkään ole joten en aio mitään toimenpiteitä suorittaa talven aikana, ellei tilanne oikeasti sitä vaadi. Suosittelen kaikkia harrastajia joskus vaan istumaan alas tutkimaan puitaan lähemmin, ei aina tarvitse olla sakset kädessä hääräämässä. Itse tätä teen vähintään kerran viikossa. Se että puu on keskeneräinen ei tarkoita sitä etteikö sitä voisi vain katsella, hyvää aivojumppaa kun mietiskelee mihin kaikkiin erilaisiin suuntiin puita voisi viedä. Odotan innolla kevättä, jolloin ulkopuut saa taas näkösälle ja mukaan suunnitteluun.

Päivitystä ilmajuurista

Reilu kuukausi sitten kirjoitin fiikuksen ilmajuurien kehittelystä ja tänään ajattelin tehdä vähän tilannepäivitystä. Kuukauden kehityskaari on jo huomattava, joten miten paljon muutosta fiikuksessa voikaan tapahtua vuodessa. Ongelmana on että miten juuria saa järjesteltyä vahingoittamatta niitä, osa on tarrannut todella lujaan kiinni runkoon. Juurien kehittely tulee jatkumaan vielä pitkään, ja sen jälkeenkin vielä pitkään. Niin pitkään kuin runko alkaa miellyttää.

Pitää vain odottaa ja toivoa että tyvelle kehittyy juuria joista sitten voi alkaa muodostaa jonkinlaista nebaria johon saisi tuon rungon ilmajuurten liikkeen jatkumaan. 

Jossain vaiheessa mun pitäisi ottaa oksisto käsittelyyn. Puu on alkanut kasvamaan liikaa korkeutta, ja tarkoitus olisi saada rakennetta kehitettyä. 

Kuva on mitä on, mutta siitä selviää hyvin missä tilassa puu on. Oksaston kehittelystä lisää myöhemmin.

Työkaluista

Harrastusta aloitellessa tulee miettineeksi voiko bonsaita harrastaa ns. perinteisillä työkaluilla vai täytyykö investoida kalliimpiin bonsai työkaluihin. Jossain vaiheessa kyllä kannattaa investoida, muutamalla kympillä jo saa kohtuullisen setin ihan täältä kotisuomestakin. Itselläni hankinta on venynyt (pienet tulot, isot menot) mutta olen hyvin pärjännyt ihan perinteisillä työkaluilla, enkä oikeastaan edes tarvitsisi ”oikeita” mutta hankin ne jokatapauksessa. Perustelen vähän. Alla olevassa kuvassa näkyy normaalit sakset sekä bonsaisakset, jotka sain kun ostin Ficus Retusan (död) Hong Kongista viime talvena. Vaikkakin kyseessä on erittäin halvat luultavasti kiinalaiset sakset, ovat ne ainakin kolme kertaa terävämmät kuin normaalit sakset.

Suurin vaikuttaja taitaa olla terien paksuus. Bonsaisaksien terän paksuus on noin 1/3 normaali saksien teristä, toki poikkeuksena esim. kynsisakset jotka nekin soveltuvat bonsai käyttöön erittäin hyvin. 

Ainoa välttämätön hankinta siistiin oksan poistoon itselläni on pallokärkiset bonsaileikkurit (knob cutter). Jokaisesta oksan poistosta on jäänyt pieni tynkä oksaa, joka antaa puusta erittäin epäsiistin vaikutelman. Liian läheltä runkoa leikatessa normaaleilla välineillä tulee runkoon rumia nirhaumia joka ei sekään kovin siistiä ole. 

Yhteenvetona sanoisin kuitenkin, että bonsaiharrastaminen ei ole ”välineurheilua” vaan ihan perinteisilläkin välineillä pärjää pitkälle. Varmasti hyvä uutinen aloittelijalle joka ei ole kovin varakas. Bonsaivälineet eivät tosiaan mitään halvinta lystiä ole jos laatua haluaa, joten kannattaa todellakin miettiä tarkkaan tarvitseeko niitä ja mihin tarkoitukseen. Aivan ensimmäisessä innostuksessa en suosittele ostamaan, koska jos innostus sitten lopahtaakin niin hankinta oli turha. 

Settejä myydään erilaisia 20 eurosta aina useampaan sataseen, mutta jo 50 eurolla pitäisi saada käypä setti vuosiksi kunhan muistaa pitää välineistään huolta. 

Bonsain aloittaminen

Harrastuksen aloittaminen lähti itselläni aivan kuin salaman iskusta. Näin jossain netissä bonsai aloituspakkauksen joka sisälsi siemenet ja muutamia kasvatusalustoja, ja oikeastaan sen enempää miettimättä tilasin tuon pakkauksen. Siitä se sitten lähti eikä paluuta entiseen ole. Yksikään tuon pakkauksen taimista ei loppujen lopuksi selvinnyt hengissä. Tämän jälkeen ostin kukkakaupasta ns. ”ginseng” fiikuksen, jonka toki onnistuin tappamaan melkein heti. Tämän jälkeen ostin uuden samanlaisen fiikuksen, jonka oon nyt vuoden onnistunut pitämään hengissä.

36906354150_2a56488166_o
Fiikukseni ostohetkellä

Nämä fiikukset (Ficus ”ginseng” Microcarpa) jakavat mielipiteitä hyvin voimakkaasti, enkä ole lannistunut vaikka netissä monissa paikoissa sanotaan että nämä eivät ole bonsaita. Totta. Ei se ole bonsai vaikka se kaupassa bonsaina myytäisiinkin, mutta toisaalta eipä ole taimitarhan männytkään.

Miten itse näen tämän asian, bonsai on ns. valmiimpi puu joka on ollut vuosia bonsaikoulutuksessa. En näe mitään merkitystä sillä onko kyseessä kiinanruusu vai kuusi. Bonsai on siis mielestäni puuvartinen kasvi (puu tai pensas) ruukussa ja näyttää vanhalta isolta puulta.

Miten aloitat bonsain kasvatuksen?

Tapoja on monia. Voit aloittaa puusi siemenistä tai pistokkaista, voit myös ostaa marketeista, kukkakaupoista, taimitarhoista ja internetistä valmiimpaa materiaalia tai kerätä luonnosta (maanomistajan lupa tarvitaan!!). Tietenkin ensin kannattaa miettiä haluatko sisä- vai ulkopuun. Aloittelijalle sopivia lajikkeita on monia, ulkona ainakin katajat ja sisällä fiikukset. Fiikus kestää oikeasti monenlaista pahoinpitelyä kuolematta, ja on siksi erityisen hyvä aloittelijalle.  Katajankin kuulemma pitäisi aloittelijan monenlaiset puuhastelut kestää melko hyvin, itse olen kuitenkin ollut varovainen katajani kanssa.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Suosittelen aloittamaan monella tapaa jotta tekemistä riittää ja innostus pysyy yllä. Kasvata siemenestä, ota tuttavilta ja sukulaisilta pistokkaita puuvartisista huonekasveista ja osta jostain valmiimpaa materiaalia ja ala tehdä niistä bonsaita.  Mitään kovin kallista en suosittele ostamaan alkuhuumassa, ei harmita niin suuresti kun 6€ fiikus kuolee kuin jos 100€ fiikus kuolee. Tosin, meillä kaikilla on oma näkemyksemme siitä mikä on halpaa ja mikä ei joten oman maun mukaan.

Meillä on suomessa ehkä pienet bonsaipiirit, mutta aloittelijat otetaan ilomielin vastaan joten ei kannata epäröidä rekisteröityä foorumille. Kaikki apu annetaan minkä pystytään jotta saadaan kaikki tuntemaan itsensä tervetulleeksi piireihin. Kannattaa tutustua myös Dendropediaan johon on kerätty paljon tietoa kaikesta ruukkupuihin liittyvästä ja uutta tietoa tulee aina välillä.

Tähän loppuun ajattelin vielä vähän selventää omia ajatuksia bonsain kasvatuksesta. Itselle tää kulunut vuosi harrastuksen parissa on ollut todella antoisaa, ja oon niitä ihmisiä joita ei paljon kasvibiologia koulussa kiinnostanut. Oon oppinut puista ja luonnosta vuoden aikana aivan tajuttoman paljon uutta asiaa, tärkeätä ja ei niin tärkeätä. Puiden kanssa työskentely on todella rauhoittavaa ja aika kuluu todella nopeasti. On myöskin mahtavaa nähdä yhden tietyn puun kehitys päivästä päivään ja miten pienetkin yksityiskohdat vaikuttavat kokonaisuuteen muuttaen kaiken aivan täysin.

Hienointa tässä kaikessa on ehkä kuitenkin se, miten oon oppinut harrastuksen kautta kärsivällisyyttä joka on muuttanut mua ihmisenä paljon.

Pieni varoitus! Jos aloitat bonsaiharrastamisen, et tuu enään koskaan katsomaan puita samalla tavalla.